• White Instagram Icon
  • Rokua Outdoors Facebook

Ota yhteyttä

E-mail: info@rokuaoutdoors.com

Rokua Outdoors

Jaakonjärventie 2, 91670 Rokua, FINLAND

Rokua Outdoors

www.rokuaoutdoors.com © 2019 Rokua Outdoors

Iso-Räisänen

Kirjoittanut Anne Ruuttula-Vasari. Alkupeäistä tekstiä muokattu Kulma-hankkeessa.

Iso-Räisänen – miehistä väkevin

Iso-Räisäsen neuvokas toiminta venäläisvainojen aikana on synnyttänyt tarina-aineistoa, jota vieläkin kerrotaan eri yhteyksissä. Tarinat kiinnostivat jo 1880-luvulla historiaa opiskelevaa nuorta Artturi H. Snellmania. Hän kirjoitti kuulemansa tarinat matkakuvaukseen, joka julkaistiin vuonna 1887:

 

”Kun minun matkoillani onnistui saada kerätyksi kansan suusta tarinoita tutkimusalani entisistä vaiheista, varsinkin vihollisten muinaisista tuhotöistä, niin ei liene poissa paikaltaan liittää tähän lyhyt silmäys.”  Näin myös meille on jäänyt luettavaksi tarinoita kuuluisasta vihollisen vastustajasta, Iso-Räisäsestä:

 

”Ahmaskylässä on Räisänen ollut Isonvihan aikana kova vihollisten vastustaja, Hänellä oli pakosauna Leppiojan varrella. Sinne saapuivat kerran viholliset ja kun näkivät Räisäsen yksinäänsä sydänmaassa, ihastuivat he heti ja sanoivat: ”Ahah, jopa nyt olet säkissä!” Tuohon vastasi Räisänen: ”ette ole vielä säkinsuuta kiinni panneet.” Wenäläiset alkoivat kiiruhtaa, sanoen: ”A, jouvu sie, pane kengät jalkaan, lähe tavarata näyttämään!” Räisänen paneskeli kenkiä jalkaansa ja tuumasi: ”oota miestä kenkineeksi, koska ootit kasvaneeksi!”

 

Saatuansa kengännauhat kiinni tuumasi hän: ”Nyt lähetään!” Hänellä oli vieressänsä tuppivyö, ja siinä kolmihuokoinen tuppi. Sen hän silpaisi toisen käteen, otti puukon toiseen, alkoi näillä kahden puolen hosua, niin että miehet kaatuivat ympäriltänsä ja juosta hutki pakoon.

 

Kerran taas asettui 12-miehinen Wenäläisjoukko yöksi Torakankaan päähän. He rupesivat nuotiolle maata ja panivat muassansa olevan jousipyssyn oksalle yön ajaksi. Joutsi alkoi riskaa oksalla. Silloin Wenäläiset tuumasivat itsekseen: ”Rissa sie mitä rissat, huommenna mie sulia Räisäsen ripsahutan!” Räisänen sattui erään toisen miehen kanssa olemaan lähiseudulla, kuuli vihollisten tuuman ja tiesi siis olla varuillansa. Kun Ryssät nukkuivat, tuli hän toverinsa kanssa ja tappoi keihäällä kaikki 12 miestä.”

 

Perimätiedon mukaan Räisänen vielä latoi vainolaisten ruumiit kaulasta ristikkäin tapuliin. Myöhempinä aikoina ihmiset kävivät katsomassa luurangoista muodostunutta ristinmuotoista muistomerkkiä.

 

Snellman jatkaa edelleen tarinaa Iso-Räisäsestä, joka tämän tiedon mukaan olisi liikkunut myös Rokuan alueella: ”Rokuanvaarallakin oli ollut eräs pakosauna. Wenäläisiä saapui sinne yhdeksän miestä ja surmasivat mitään vastarintaa kokematta saunaan paennutta väkeä. Räisänen sattui tänne tulemaan ja ajoi Wenäläiset pois.”

 

Tarinat Räisäsestä ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana yhä värikkäämmiksi. Kerrotaan, että vielä rauhan teon jälkeenkin saapui rajan takaa vielä vainolaispartio kostamaan Räisäselle tämän kotiin. Iso-Räisänen itse nukkui kyljellään penkillä. Yksi vieraista sanoi etumiehelle: ”Elä koske tuohon mieheen, katso – sen ronkka yltää neljännen hirsikerran kohdalle.” Silloin Räisänen heräsi, ja vieraille tuli äkkilähtö.

 

Ahmaksen kalevalaisessa perinnekylässä on Runonlaulajien polku, jonka varrella sijaitsee Iso-Räisästä kuvaava patsas. Patsaan vieressä voi käydä miettimässä, mikä osa tarinoita on totta ja mikä tarua!



Tietoa

 

-Rokuan lähistöllä vaikutti 1500-luvulla Iso-Räisäseksi kutsuttu mies, josta on jäänyt perimätietoon runsaasti tarina-ainesta. Osa nykyään kerrotuista tarinoista sijoittuu 1700-luvun alkuun isonvihan ajalle, vaikka mies siis eli jo pari sataa vuotta aikaisemmin ns. pitkän vihan aikana. Iso-Räisäsen sanotaan olleen tavallista kookkaampi ja väkevämpi. Perimätiedon mukaan hän vei vuonna 1585 perheensä turvaan pakopirtille, jonne johtaa nykyisin reitti Ahmaksen perinnekylästä.

 

-Sukututkimuksissa on selvinnyt, että Iso-Räisänen oli oikealta nimeltään Lasse Lassenpoika Räisänen tai Lauri Laurinpoika Räisänen. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Utajärven Ahmaksen talollisena vuoden 1575 kymmenysluettelossa (veroluettelo). Oletettavasti Iso-Räisänen kuoli 1590-luvulla, mutta Utajärvellä asuu edelleen lukuisia Iso-Räisäsen sukuun kuuluvia henkilöitä.

 

-Pitkä viha on Ruotsin ja Moskovan Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Tänä aikana käytiin sissisotaa, jossa karjalaiset sissit iskivät Pohjanmaalle sekä Oulujärven ympäristöön ja suomalaiset Karjalaan.

 

-Pakosauna tarkoittaa samaa kuin piilopirtti. Näihin sydänmailla sijaitseviin pakopaikkoihin suomalaiset piiloutuivat vihollisuuksien aikana. Vaikka monet piilopaikat pysyvät arvoituksina, pystytään nimistön (esim. Pakokorpi, Surmakangas) ja perimätiedon avulla paikantamaan joidenkin pakopaikkojen sijainti.

 

-Muhoksella syntynyt historiantutkija Artturi H. Snellman julkaisi vuonna 1887 ”Oulun kihlakuntaa koskevia muinaistieteellisiä ja historiallisia lehtiä”. Snellman tallensi mm. Utajärveltä kokoamiaan vainolaistarinoita ja luennoi Utajärvellä Lastilan tilalla isonvihan ajasta. Tämä osaltaan vaikutti Iso-Räisäsestä kertovien tarinoiden perimätietoon.

 

-Utajärvinen sukututkija ja kotiseutumies Pekka Oilinki (1927–2010) kirjoitti ansiokkaasti Iso-Räisäsestä ja hänen suvustaan. Tekstit ovat luettavissa Kirjastovirman www-sivuilla.

Rokua Outdoors