• White Instagram Icon
  • Rokua Outdoors Facebook

Ota yhteyttä

E-mail: info@rokuaoutdoors.com

Rokua Outdoors

Jaakonjärventie 2, 91670 Rokua, FINLAND

Rokua Outdoors

www.rokuaoutdoors.com © 2019 Rokua Outdoors

”… muut jotka tulevat näkysälle Keisarillisen Majesteetin kulkemisen aikana pitää olla puhtaasti ja siwollisesti waatetut erinomattain Gestgifvareissa… ”

 

Säräisniemen kirkkoväki istui hiljaa kirkon penkissä, eikä ollut uskoa todeksi kappalaisen lukemaa kirkonkuulutusta. Jumalanpalveluksen jälkeen väki hajaantui viemään viestiä muille pitäjäläisille – Venäjän keisari matkustaisi heidän valtatietään pitkin Ouluun. Maantie oli korjattava, kyytihevosia varattava ja maalaiskansan piti näyttäytyä kotikutoisissa vaatteissa. Samanlaisia kuulutuksia oli luettu muissakin kirkoissa Oulujoen ympäristössä. Keisarin matka vaikuttaisi suosiollisesti ja poistaisi kansan epäluuloja keisaria kohtaan.

 

Kuulutuksissa oli myös käsketty talonpoikia hakemaan Oulusta pursia, joilla Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri voisi ylittää Oulujärven matkallaan Säräisniemelle. Sieltä matka jatkuisi Rokuan keskikievarin kautta kulkevaa tietä pitkin Utajärvelle ja edelleen Ouluun. Hämmästys oli suuri, sillä pitäjäläiset olivat tähän asti olleet ylpeitä siitä, että Ruotsin kuningas oli 1600-luvulla kulkenut tietä pitkin. Nyt tiestä tulisi myös keisarin tie.

 

Rokuan kestikievarin emäntä ja isäntä hoputtivat hevosta kotia kohti. Kymmenen kyynärää leveä tie kävi kapeaksi, kun he riensivät kertomaan uutista eteenpäin. Isäntä kertoi kylän miehille, ettei ollut kuin vajaat kaksi viikkoa aikaa kunnostaa maantie keisarille kelpaavaan kuntoon.

 

Rokuan kestikievariin piti varata viisitoista miestä hevosineen hoitamaan keisarillisen seurueen kuljetusta. Uppiniskaisuutta ja huolettomuutta ei saanut osoittaa, koska valtakunnan pääherra ja esivalta oli ensimmäistä kertaa matkustamassa tämän maakunnan kautta. Pitäjäläisten vaatettaminen siivosti ja puhtaasti vaati kaiken kekseliäisyyden.

 

Oulusta haettuja pursia oli hankala kuljettaa nelipyöräisillä rattailla tietä pitkin, mutta urhoollisesti niitä vedettiin 11 peninkulman matka Oulujärvelle. Kaikki oli valmista keisaria varten. Purret ja 24 matruusia lähtivät kohti Vuolijokea, ja pian ne toisivat keisarin seurueineen Säräisniemelle.

 

Odotettu perjantaipäivä koitti, mutta keisaria ei näkynyt eikä kuulunut. Etappi Oulujärveä pitkin Säräisniemelle jäi keisarin seurueelta tekemättä. Ensimmäisellä purjehduksella oli noussut kova myrsky, ja sen jälkeen kaikki etukäteen tehdyt matkasuunnitelmat kariutuivat. Keisari ei enää halunnutkaan matkata veneessä epävakaissa olosuhteissa, vaan kulki Vuolijoen ja Piippolan kautta Oulun rantatielle. Matkaa tehtiin sydänmaiden läpi ja huonoissa olosuhteissa. Rokuanvaara ja Oulujoen kosket jäivät keisarilta näkemättä.

 

Mikä pettymys olikaan, kun viimein tuotiin maantien varren asukkaille viestiä, ettei keisari tullutkaan pursilla Oulujärven yli. Kyytihevoset eivät ottaneet askeltakaan Rokuan ohitse menevällä tiellä keisaria kyyditen.

 

Mutta tie tuli kunnostettua, ja 1850-luvulle asti se oli Oulun ja Kajaanin välinen tärkeä kulkuväylä. Rokuan ja Ahmaksen kestikievarit ehtivät palvella vuosikymmeniä muita Rokuan kautta matkaavia.

 

Moni jäi siihen luuloon, että keisari meni jossakin vaunussa Rokuan ohi. Tien kunnostamisessa ja paikkojen kuntoon laitossa nähtiin elokuun 1819 viikkoina niin suuri vaiva, että tie ansaitsee nimen Keisarintie. Tuskin mistään muusta ”kirkossa kuulutetusta” toteutumattomasta tapahtumasta on jäänyt näin paljon kerrottavaa tuleville polville.

 

Tietoa 
 

-Rokuan kansallispuiston länsireunassa kulkeva Keisarintie on rakennettu 1600-luvulla yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja. Tie kulki Oulusta Muhoksen, Ahmaksen Seppälän ja Rokuan talon kestikievarin kautta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta reitti Kajaaniin jatkui Oulujärven yli kesäisin vesitietä ja talviaikaan jäätietä pitkin. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadolf kulki vuonna 1622 tietä pitkin matkallaan Liivinmaan sodasta Viipurin kautta valtiopäiville Tukholmaan, minkä vuoksi reittiä alettiin kansan keskuudessa aluksi nimittää Kuninkaan tieksi. Vienan ja Karjalan kauppa rannikon suuntaan oli kulkenut tätä samaa reittiä pitkin jo vuosisatoja ennen tien rakentamista.

 

-Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Vuosina 1801–1825 Venäjää hallitsi tsaari Aleksanteri I (1777–1825), joka teki useita tutustumismatkoja Suomeen. Elokuussa 1819 tsaarin oli tarkoitus kulkea Säräisniemeltä Rokuan kautta Utajärvelle ja edelleen Ouluun. Suunnitellun matkan vuoksi alueella tehtiin valtavia järjestelyitä. Tien kunnostuksen lisäksi pelkästään Säräisniemen, Rokuan ja Muhoksen kestikievareiden välille oli varattu 139 miestä hevosineen. Venäjän tsaari eli keisari muutti kuitenkin viime hetkellä reittisuunnitelmaansa, eikä koskaan kulkenut tietä pitkin. Tämän episodin seurauksena tietä alettiin pienen ivan saattelemana kutsua Keisarintieksi.

 

-Kirkon saarnastuoli on ollut tärkeä suomalaisen väestön tiedotuskanava. Kirkossa luettua kuulutusta (viranomaisten tiedotusta) pidettiin luotettavana tietolähteenä. Nykyisinkin käytetään sanontaa ”ei se ole vielä kirkossa kuulutettu”, jos asian tapahtuminen on epävarmaa.

 

-Säräisniemi on nykyisin osa Vaalan kuntaa.

 

-10 kyynärää on 5,94 metriä.

 

-Tsaaria varten Oulusta Oulujärvelle lainattuja pursia kutsuttiin myös meriveneiksi.

Keisarintie

Kirjoittanut Anne Ruuttula-Vasari. Alkupeäistä tekstiä muokattu Kulma-hankkeessa.

Keisarintie, jota pitkin Venäjän keisari ei koskaan kulkenut  

Rokua Outdoors