• White Instagram Icon
  • Rokua Outdoors Facebook

Ota yhteyttä

E-mail: info@rokuaoutdoors.com

Rokua Outdoors

Jaakonjärventie 2, 91670 Rokua, FINLAND

Rokua Outdoors

www.rokuaoutdoors.com © 2019 Rokua Outdoors

Maaliskuun kevätaurinko helli retkeilijöitä, jotka olivat varhain lauantaiaamuna matkaamassa kohti Rokuaa. Hiihtohousuihin ja anorakkeihin pukeutuneet ihmiset seisoivat reput selässään ja puusukset kainalossaan. Kohta Oulun rautatieasemalta lähtisi dieseliltä haiseva lättähattu eli kiskobussi, joka veisi hiihtäjät Ahmaksen rautatieasemalle Utajärvelle.

 

Joukossa seisoi unisia Kempeleen poikia, jotka olivat menossa hiihtokilpailuun Rokualle. He olivat saapuneet Oulun asemalle etelästä tulleella aamujunalla ja odottelivat malttamattomina pääsyä Rokuan seuran, Utajärven Urheilijoiden ja Rokuan Ryhdin järjestämiin hiihtokisoihin. He olivat kuulleet, että Rokuan kansallisissa hiihtokilpailussa oli palkintoina hienoja hopealusikoita.

 

Ahmaksen asemalla väki purkautui kiskobussista ja pisti monojaan kiinni suksiin. Rottinkisauvat narskahtelivat pakkaslumessa, kun hiihtäjät etenivät omaa tahtiaan kohti Pookivaaraa tai Rokuan seuran rakentamaa Lianjärven hiihtomajaa. Matkaa poikien hiihtokilpailupaikalle oli kahdeksan kilometriä. Kiireisimmät saivat hiihtää auki latua, joka oli yöllisen pyryn aikana mennyt umpeen.

 

Letkan perässä hiihteli vanhempia miehiä, jotka aikoivat suunnata Pookivaaralle asti. Se oli heille tuttu paikka jo kohta 25 vuoden takaa, jolloin he olivat nuorina poikina käyneet vaaralla kokeilemassa laskettelua. Enää ei jäljellä ollut lasketturinnettä, vaan ainoastaan hiihtomaja sekä palovartijan torni ja tupa.

 

Kilometrejä kertyisi runsaasti päivän aikana, mutta hiihtomajassa voisi laittaa tulen kaminaan ja syödä eväitä. Utajärven suojeluskunta oli ostanut jo ennen sotia myrskyn vahingoittamia puita Vaalan hoitoalueelta ja rakentanut niistä Pookivaaran hiihtomajan talvisodan aikana. Sodan jälkeen maja siirtyi Ahmaksen maamiesseuralle ja myöhemmin Utajärven Urheilijoiden haltuun.

 

Miehet hiihtelivät hiljakseen samoja latuja, joita presidentti Urho Kekkonen seurueineen oli edellisenä kevättalvena kulkenut. ”Isosti ja pienesti lainehtivaa ja tarpeeksi harvametsäistä maastoa”, sellaista oli presidentti kaivannut, ja sellaista hän oli Rokualla saanutkin kokea. Kekkonen oli lukenut lehdestä jo monta vuotta sitten, kuinka toinen kuuluisa urheilumies Tahko Pihkala oli näin hienosti kuvaillut Rokuan maastoja lehtiartikkelissa. Rokua oli ihanteellista maastoa, joka tarjosi mahdollisuuksia kaikentaitoisille ja kaikenhaluisille hiihtäjille. ”Kenenkään ei tarvinnut täällä kiertää vain yhtä monttua”, oli Kekkonen tuumannut.

 

Kempeleen poikien kilpailureissu Lianjärven ja Syväjärven maisemissa sujui hienosti ison väkijoukon kannustaessa tasapuolisesti kaikenikäisiä kilpailijoita. Päivä oli pitkä, mutta onneksi välillä pääsi lämmittelemään Rokuan seuran rakentamaan hiihtomajaan. Pojat katselivat kaihoisasti vaaran kyljessä seissyttä hyppyrimäkeä. Rohkeimmat hyppäsivät siitä jopa 50 metriä.

 

Juhannuksen aikana näillä samoilla paikoilla pidettiin maakunnan kuuluisimmat juhannusjuhlat. Kun ikää olisi tarpeeksi, tänne tultaisiin porukalla ja yövyttäisiin leirintäalueella teltassa.

 

Kumpikin pojista pääsi kilpasarjassaan toiseksi, ja kotimatka alkoi hiihdolla Ahmaksen asemalle. Tänne tultaisiin takaisin.
 

 

Tietoa



-Rokua oli jo 1930-luvulla lähiseudun asukkaiden suosima hiihto- ja retkeilyalue.

 

-Vuonna 1935 järjestettiin Rokualla suojeluskuntapiirin mestaruushiihdot. Ensimmäiset yleiset Rokuan hiihtokisat järjestettiin vuonna 1936 ja vuonna 1938 oli Rokualla, Lianjärven törmällä, ensimmäiset pujottelukilpailut, joissa miteltiin suojelukuntapoikain Oulun piirin mestaruudesta. Myöhemmin Pookivaaralle raivattiin kansalliset mitat täyttävä pujottelurata.

-Toisen maailmansodan seurauksena Lapin tunturihiihto-olosuhteet heikentyivät ja ihmisten varallisuus vähentyi. Täten Rokua nousi erityisesti Oulun alueen väestön suosimaksi kohteeksi. Noihin aikoihin Rokua sai lisänimen ”köyhien tunturit”.

-Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen (1900–1986) retkeili Rokuan maisemissa maaliskuussa 1963. Kekkonen oli kuuluisa urheilumies, joka varsinkin myöhempinä elinvuosinaan tuli tunnetuksi hiihtoharrastuksestaan. Presidentin vierailua pidetään merkittävänä osatekijänä Rokuan myöhemmälle kehitykselle kaikille sopivana murtomaahiihtokeskuksena.

-Utajärven suojeluskunta päätti kokouksessaan 13.8.1938 vuokrata Sotkankylän Sorsan isännältä Antti Aitalta maata hänen Rokualla sijaitsevasta metsäpalstastaan. Pookivaaran vuokrapalstalle rakennettiin kelohonkainen hiihtomaja. Sen vihkiäisiä vietettiin 16.3.1941. Pookin majassa ehdittiin pitää monet leirit ja harjoitukset ennen suojeluskunnan lakkauttamista. Hiihtomaja on edelleen käytössä.

-Lauri Tahko Pihkala tunnetaan erityisesti maamme kansallispelin, pesäpallon kehittäjänä. Pihkala ideoi Salpausselän Kisat ja oli perustamassa Suomen Latua vuonna 1938. Hän kirjoitti murtomaahiihdon puolesta. Pitkät laturetket ja koulujen hiihtoloma olivat hänen ideoitaan. Rokuan erinomaisuudesta Pihkala kirjoitti Kaltiossa vuonna 1956.

-Rokuan seura rakensi hiihtomajan Metsähallitukselta vuokratulle alueelle Lianjärven rannalle vuonna 1948. Seuran tarkoituksena on edistää Rokuan maaston tunnetuksi tekemistä ja käyttöä.

-Urho Lähtevänoja rakennutti alueelle ensimmäiset majat ja kahvion. Ravintola Rokuantalo avattiin vuonna 1973, jolloin alueelle nousi mökkikylä, motelli ja vaunualue. Nykyään tällä paikalla on Rokuanhovi.

-Kuntoutustoiminta aloitettiin 1980-luvun alkupuolella, jolloin kylpylähanke sai avustusta muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Taustayhteisönä on Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö.

-1990-luvun lopulla Rokualle rakennettiin hiihtostadion, kilpahiihtolatujen verkosto ja opastuskeskus Suppa.

Murtomaahiihdon keskukseksi

Reppu selkään, sukset kainaloon ja lättähatulla kohti Rokuaa

Kirjoittanut Anne Ruuttula-Vasari. Alkuperäistä tekstiä muokattu Kulma-hankkeessa.

Rokua Outdoors