• White Instagram Icon
  • Rokua Outdoors Facebook

Ota yhteyttä

E-mail: info@rokuaoutdoors.com

Rokua Outdoors

Jaakonjärventie 2, 91670 Rokua, FINLAND

Rokua Outdoors

www.rokuaoutdoors.com © 2019 Rokua Outdoors

RIJOKALASTUSTA JA ONKIMIEHIÄ

Kirjoittanut Anne Ruuttula-Vasari. Alkuperäistä tekstiä muokattu Kulma-hankkeessa.

Rijokalastusta ja etelän onkimiehiä

Isä etsi Rokuanjärven rantavedestä parimetristä äkkisyvää rinnettä. Siihen syvälle rantahiekkaan lyötiin tukipaalut lujasti kiinni, ja laitapuut kiinnitettiin vitsaksilla rijon kehikkopaaluja vasten. Jussi kantoi isälle avuksi havuja, joita laitettiin rijon sisälle. Havukasa tarjoaisi kaloille hyvän piilopaikan kaloille, josta ne lopulta pyydystettäisiin. Jussista tuo halkaisijaltaan nelimetrinen rijo tuntui hirvittävän isolta. Isä kuitenkin kertoi tehneensä joskus jopa kahdeksanmetrisiä rijoja.

 

Isä asetteli tottuneesti rijon ympärille vielä pieniä kuusia. Puisia mertoja pantiin vieriviereen rijon ulkopuolelle. Merran suu laitettiin kiinni rijoon, ja kaiken tämän ympärille heitettiin verkko. Isä otti pitkän seipään ja hämmensi sillä rakennelmaa. Jussi katseli silmät pyöreinä, kun rijoon jo uineet kalat säikähtivät ja ryntäsivät suoraa päätä heidän mertoihinsa. Isä tuumasi, ettei kutemaan pyrkiviä ahvenia voisi nyt keväällä hätistellä kovin monesti, vaan pyyntiä yritettäisiin uudemman kerran syksymmällä, jolloin koskelot valtasivat järven. Linnut säikyttelisivät lihavat kalat rijoon, josta niitä saisi venekaupalla myytäväksi asti.

 

Onnistuneen pyynnin päälle isä lupasi Jussille reissun Oulujoelle: ”Lähden sinun kanssasi käymään Oulujoella onkimassa, niin kuin ne kuuluisat lohiloordit tekevät.”

 

Matkalla Oulujoelle Jussi vähän ihmetteli, mitä ne sellaiset lohiloordit oikein olivat. Isä kertoi, että Oulujoelle tuli kalastamaan aatelisia ja muita säätyläisiä, joilla oli erikoisia nimiä ja titteleitä. Oulujoen kosket kiinnostivat lordeja ja kreivejä Englannista ja muualta Euroopasta, jopa Egyptistä asti.  

 

Jussi ja isä suuntasivat Niskakoskelle tuttuun taloon. Talon isäntä kertoi, että melkein kaikki tämän syksyn onkimiehet olivat jo matkustaneet pois. Jäljellä oli enää pari helsinkiläistä. Lohta oli saatu kesällä huonosti liian kiinni olleiden kalastuspatojen takia.Isäntä kertoi, että Oulujoessa lohi kävi onkeen ja uistimeen parhaiten kevätkesällä ja syksyllä. Kesällä se ei ollut perso syötille, ja lihavana ollessaan kala ei syönyt paljon mitään.

 

Jussi pääsi mukaan Niskakoskelle onkimaan. Isäntä antoi pojalle kokeiltavaksi uistimen, jolla oli saatu edellisenä kesänä Niskakoskesta yli 20-kiloisia lohia. Aluksi soudettiin onkimiesten veneen viereen. Miehet kertoivat tulleensa Oulujoelle kaukaa. He olivat matkanneet Saimaan vesien, Kuopion ja Iisalmen kautta ensin Kajaaniin ja sieltä höyrylaivalla Vaalaan. Onkimiehet naureskelivat, etteivät he tulleet Niskakoskelle suuren saaliin toivossa, vaan pikemminkin huvittelemaan ja liikoja rahoja kuluttamaan.

.

Jussia kiinnosti kori, joka oli miesten veneen pohjalla. Siinä oli silkkikaloja, tekosyöttejä, uistimia, onkivapoja, siimoja ja metallisia keloja. Toinen miehistä esitteli oululaisen tehtailijan keksimää kelaa, jonka pystyi kiinnittämään vapaan tai vaikkapa veneen laitaan. Kela laski siimaa vapaasti veteen, niin kauan kuin kalastaja sitä halusi päästää. Mies koski välillä kelan pidintä ja siima jäi vieterin varaan. Vieterin varassa siima nyki uistinta aivan kuin ärsyttääkseen kalaa. Vieteri vispasi siimaa veneeseen, mutta samalla se antoi periksi sen verran, ettei siima joutunut liian tiukalle. Jonkun ajan kulutta mies nosti lipolla lohen veneeseen. ”Mistä ihmeestä tuollaisia trissoja saa?” kyseli isä miehiltä. Miehet sanoivat, että Oulussa niitä oli monessa liikkeessä.

 

Samaan aikaan koskeen tuli Oulujärveltä vene, jossa oli rahtimiehiä matkalla Ouluun tavaraa noutamaan. Jussi katseli venettä ja mietti, veisikö hänkin aikuisena lasteja Oulujokea pitkin. Olisiko hänkin joskus Oulua soutamassa?

Tietoa 
 

-Rokuanjärvi tunnetaan kalarikkaana järvenä, josta pyydetään erityisesti särkeä ja ahventa. Järven särkikalat vaelsivat joskus joukoittain alas Neittävänjokeen Rokuanojan kautta. Särki­parvet ahtautuivat Rokuanojaan niin tiiviisti, etteivät enää pystyneet liikkumaan.

 

-Rokuanjärven erikoisuus on ollut rijopyynti (tai riopyynti). Rijo tunnetaan yleisemmin myös nimellä murto tai kalaturo. Rijo-sanan synonyymejä ovat kasa ja läjä.

 

-1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Oulujoki kiinnosti ulkomaisia kalastajia, jotka tulivat pitkien matkojen takaa ”onkimaan” eli uistelemaan valjastamattoman joen koskissa ja suvannoissa lohia. Esimerkiksi Niskakoskella kalasteli useana kesänä egyptiläinen pasha, joka lahjoitti Lamminahon isännälle kiitokseksi kaukoputken. Aikalaiset nimittävät näitä ulkomaan tulijoita onkimiehiksi ja lohiloordeiksi.

 

-Niskakoskesta saatiin 1890-luvun lopulla 22 kiloa painanut lohi. Pyytämisessä käytettiin tehtailija Renforsin uistinta. Renfors itse oli saanut uistimellaan 22,5 kiloa painavan lohen Oulujoelta. Uistin- ja onkimisoikeus kesää kohti maksoi 10 markkaa.
 

-Tehtailija Fredrik Kiuttu kehitteli trissaa eli kelaa kalastusta varten.

 

-Urheilukalastusperinne jatkui joella intensiivisenä aina sotavuosiin saakka, jonka jälkeen 1940-luvulla Oulujoen kosket valjastettiin voimalaitoksia varten ja lohen nousu jokeen loppui.